Pihlajamäki went Blues oikein tyylikkäästi, iloisesti ja siististi! Sinin & musatiimin plus muiden asian eteen ponnistelleiden ei tarvinnut päivän aikana juuri paperipussiin hengitellä, sillä järjestelyt toimivat hienosti ja bändit olivat loistavia! Tosin ensimmäinen ja viimeinen bändi kärsivät yleisökadosta; vauhdikas Hovinarri-yhtye säesti tramboliinilla ja pomppulinnassa pomppivia lapsia ja aivan mahtava Johnny & the Sidekicks sai katsella kamojaan pakkaavien myyntikojulaisten selkiä. Dave antoi kansalle mitä kansa halusi ja Stadin juhlaorkesteri osasi sekin asiansa. Puolueellisesta sävelkorvastani parhaat taajuudet löysi kuitenkin Pihlis Boys. Jee! Hyvä jätkät! Eiko lisää keikkaa puukkaamaan!
Etukäteen odotin, että yleisöä olisi ollut vähän enemmän, mutta paikanpäällä tuo tuhatkunta tuntui juuri sopivalta. Ihmiset mahtuivat kulkemaan, ostamaan ja nauttimaan virvokkeita ja varjoisia paikkojakin riitti porotusta pakoileville. Helteessä tungos olisi ollut ahdistava.
Minusta erityisen hienoa oli se, että paikalla oli väkeä vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Pihlajamäessä "jo ennen Pihlajamäkeä" asunut Säilän rouvakin on vielä niin rock, että rollasi svengailemaan "norsupuistoon" (leikkipuistossa oli kuulema ennen vanhaan puisia norsuja).
Oli kiva tavata vanhoja tuttuja. Meidän talon poikia oli sankoin joukoin paikalla; Emppu, Onni, Sutisen Timppa, Tähtisen Seppo, Liljan kundi, Saksasen Matti... Ensi vuonna voisikin järkätä talon lasten tapaamisen bluusseissa!
Kuvia löytyy linkkilistan takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti