Kansakoululainen

Pihlajamäen ala-aste on Helsingin kaupungin konsultilla teettämässä selvityksessä lakkautettavien koulujen listalla. Paitsi, että se on suojeltu rakennus, on se myös minun oma tipulani. Siksi pukkaa pientä haikua ja suurta vastarintaa.Muutin vanhempieni kanssa Pihlajamäkeen vuonna 1962. Olin päivähoidossa samassa talossa Sundelleilla ja Piispasilla ja lähes vuoden "avainkaulalapsena" ennen kouluun menoa. Pihlajamäessä ei ollut silloin vielä koulurakennusta. Minä aloitin opintien tuossa viereisessä talossa, Maasälväntie 5-9:ssä, jonka ostarin puoleisessa päässä oli muistaakseni kolme tai neljä luokkahuonetta. Tällaisia kouluja oli Pihlajamäessä vissiin ainakin kaksi tai kolme muutakin. Lapsia oli paljon ja koulua käytiin kahdessa vuorossa. Minusta iltavuoro oli ihana. Ilmeisesti en ollut vielä silloin aamuvirkku, "aikainen mato". Koulun alusta on yhtenä asiana jäänyt mieleen jokaisen kotoa tuoma oma ruokaliina, joka ruokatauon alkaessa laitettiin pulpetin päälle. Ruokaliinan piti olla aina puhdas ja silitetty, joillain se oli pellavaa ja kauniisti kirjailtu. "Näytä minulle ruokaliinasi, niin kerron millainen olet"... :) Ruoka tuotiin koululle, jostain, ja se syötiin luokassa. Ruispuuro ja ruispuolukkapuuro olivat inhokkejani, ne piti (kun oli pakko) syödä nenästä kiinni pitäen. Ensimmäinen opettajani Eila Solajärvi taisi olla tuolloin ensimmäisessä virassaan, sillä hän jäi eläkkeelle vasta muutama vuosi sitten. Solajärven Eila on näihin päiviin saakka asunut Pihliksessä ja minusta on ollut mukava olla tuttavia.Arkkitehti Lauri Silvennoinen suunnitteli Pihlajamäen kansakoulun vuonna 1965. Muutosta uuteen kouluun muistan elävästi sen, että jokainen otti syliinsä oman puisen pienen laatikkonsa, jossa säilytettiin kyniä yms. ja sitten parijonossa käveltiin Rapakiventietä alas uuteen kouluun. Siellä tuntui olo turvalliselta, sillä alimmilla luokilla oli käytössään oma sisäpiha. Isommat koululaiset ulkoilivat isolla pihalla, jonne siirtyminen lienee jonkinsorttinen riitti vielä näinäkin päivinä. Hirmu vastuulliset tehtävät käytäväjärjestäjänä, joulunäytelmän tonttuna jännittämässä esiripun takana, oma käsityö-/kuvistekele lasivitriinissä pääkäytävällä... sniif!Kansakoulua kesti tuolloin vain neljä vuotta, eli pyrkiminen viereiseen oppikouluun oli pian edessä. Helsingin Uusi Yhteiskoulu muutti Kruunuhaan Kirkkokadulta Osmo Siparin piirtämään rakennukseen vuonna 1967. Molemmat koulurakennukset on suojeltu Pihlajamäen nuorisopuistoa ja koulutontteja koskevassa asemakaavan muutoksessa pari vuotta sitten. Mitähän käyttöä suojellulle koululle on ajateltu?Omistani ja lapsenikin kouluajoista on jo niin kauan, etten ole seurannut alueen (Pihlajamäki-Pihlajisto-Savela-Viikinmäki-Viikki) koulutilannetta kovinkaan tarkasti. Vastustan kuitenkin ankarasti Pihlajamäen ala-asteen lopettamista!

(Teksti kirjoitettu alunperin 18.11.2006, siirretty toisesta blogista tänne. Tällävälin Pihliksen ala-aste on päässyt kurimuksestaan, eikä sitä lopeteta! Jee!)